EBK/FS kausiraportti 2018-19.

EBK FS kausiraportti 2018-19

EBK FS:n valmistautuminen seuran historian ensimmäiseen Futsal Ykkösen kauteen alkoi heinäkuussa Keski-Espoon street-peleillä. Samalla alkoi joukkueen kasaaminen ja useampi taituri tarttui haaviin. Elo-syyskuun vaihteessa pääsimme vihdoin treenaamaan sisälle kaksi kertaa viikkoon ja rupesimme heti rakentamaan peliämme, sillä tiesimme, että vaikka joukkueemme on yksilötaidollisesti vahva, olemme Ykkösen kilpakumppaneitamme jäljessä erityisesti taktisessa osaamisessa. Ottamatta sen enempää kantaa olosuhteisiimme pre-season meni melko hyvin. Pelasimme kaksi harjoitusottelua, näistä tosin tuloksena kaksi tappiota.

Kausi alkoi Pohjois-Suomen vieraskiertueella lokakuun puolivälissä. Tältä matkalta toimme tuliaisina kolme arvokasta avauspistettä Torniosta. Lisäksi pääsimme käväisemään lännen ihmemaassa sekä panimme ennakkosuosikin Raahessa tiukoille. Seuraavaksi oli vuorossa ensimmäinen kotiottelu, johon saimme vieraita Turusta. Valitettavasti ennakkoon pelätty pivot-peli oli tuhoisaa ja toinen peräkkäinen tappio oli tosiasia. Neljäs ottelumme pelattiin Herttoniemenrannassa, mutta emme pystyneet horjuttamaan vahvistunutta helsinkiläisryhmää. Herttoniemenrannasta tuli tappion lisäksi toinenkin karmaiseva uutinen: joukkueen kapteeni Pyry Korhonen loukkaantui vakavasti, ja joutui sivuun pelikentiltä useaksi kuukaudeksi.

Toinen kotiottelumme oli varsinainen trilleri. Tamperelainen vastuksemme oli muutaman vuoden meitä kokeneempi ja lisäksi listamme oli melko kapea: nämä seikat meinasivatkin koitua kohtaloksemme, sillä vierasjoukkue tasoitti pelin vielä minuutti ennen loppua. Kapteeninnauhaa kantanut Guri Qerimi ei kuitenkaan suostunut pisteiden jakamiseen, vaan hän painoi kuin tuulispää ja iski tilanteeksi 6-5, eikä tamperelaiset enää nousseet. Yhden heikon Porin reissun jälkeen otimme kaksi hienoa voittoa. Kotiottelumme sääksjärveläisiä vastaan oli melko kliininen esitys. Aivan erityisellä lämmöllä muistelemme kuitenkin todella upeaa vierasvoittoa itärajan tuntumassa, jossa Antti Korhonen ja Pyry Meriluoto pelasivat siihen asti parhaimmat ottelunsa: Antti painoi viisi kaappia ja Pyry oli kuin muuri maalillaan.

Joensuusta paluun jälkeen alkoi kuitenkin kautemme synkin jakso: kuudesta seuraavasta ottelusta tuli yhtä monta tappiota. Lisäksi esimerkiksi pirteästi esiintynyt Jonas Zaknoun joutui vastaamaan kutsuun ja tulokas Abdallah Jelem loukkaantui pahasti. Kaiken kukkuraksi oikeudenjakajien huumorintaju oli useasti sinisten kanssa koetuksella, jonka seurauksena useampi pelimiehemme sai punakortteja ja varoitustilit täyttyivät. Kun samalla tuskailimme vaarallisen ammattitaudin eli harjoitusvuorottomuuden kanssa, oli sekametelisoppa valmis. Pieniä valonpilkahduksia olivat Ruj Jovanovic-Hyvärisen lainasopimus pelaajapulaa helpottamaan, sekä puurokattiloiden kolina. Ennakoimme, että tuplakotiottelumme Raahea ja Torniota vastaan toisi helpotusta, mutta näistä kotipeleistä jäi käteen vain se kuuluisa. Vielä kun Turun reissumme oli ennakoidun haastava, jouduimme tosissamme alkaa jännittää sarjapaikan puolesta.

Pelaajapula kasvoi kasvamistaan, mutta onneksemme seuralegenda Sami Palonen liittyi joukkueen vahvuuteen ja yhteistyötä EBK/Suvelan kanssa tehostettiin. Tämän lisäksi johtoporras päätti tehdä kauden kannalta hyvin merkittävän ratkaisun: muutimme peluutustapaamme ison maailman malliseksi ja aloimme kiinnittää erityistä huomiota puolustusmuotoomme, joidenkin mielestä jopa liiankin erityistä. Muutokset tuottivat kuitenkin tulosta: nousutaistelussa mukana olevat myllypurolaiset joutivat pettymään Opinmäessä, kun EBK:n rödasta huolimatta ottelu päättyi tasan. Seuraavaksi joukkueemme haki uskomattoman tärkeät vieraspisteet Tampereelta. Kotiottelussa porilaisia vastaan esityksemme oli mitä mainioin, niin kauan kuin jalat ja pää kestivät. Lopulta kokenut vastustaja pääsi iskemään erittäin harmilliset osumat ja pisteet jaettiin. Lähdimme suurin odotuksin varmistamaan sarjapaikkaa Lempäälään, mutta kotijoukkue oli paljon nälkäisempi ja oma esityksemme oli aivan luokaton, joten pisteet jäivät saamatta.

Sarjapaikka ei vielä tässä vaiheessa ollut kiveen hakattu ja erityisesti seuraava ottelu Joensuun poikia vastaan olisi tärkeä, sillä voitolla pääsisimme mukavan kauas viivasta. Lopulta vieraista ei ollut vastusta, sillä puolustuspelimme oli tiivistä ja käytimme paikat hyväksemme. Kun vielä seuraavassakin kotiottelussa poikamme jaksoivat keskittyä seuraamaan miehiään ja taistelemaan loistavasti viime otteluissa esiintyneen Nevzat Mustafan edessä, ei raumalaisista ollut vastusta. Emme päästäneet yhtään maalia näissä kahdessa kotiottelussamme, mikä on joukkueemme ennätys.

Kauden hienoin reissumme oli vuorossa sunnuntaina 3. maaliskuuta, kun jo Liigan porteilla ollut jyväskyläläisopiskelijoiden ryhmä ei löytänyt keinoja puolustuksemme murtamiseen kuin kahdesti, mikä ei riittänyt, kun Siniset onnistuivat tasoittamaan ottelun. Kotijoukkueen oli pakko hakea voittoa reikäpaidalla, saavuttaakseen suoran Liiganousun. Tässä vaiheessa kautta EBK:n alivoimapelaaminen oli jo kuitenkin niin kovalla tasolla, että ainoastaan läpi kauden tasoaan nostanut Leo Rautiainen iski kahdesti ja pisteet matkasivat Espooseen. Kauden viimeiseen otteluun saimme vieraita Kaustiselta. Ottelulla ei juuri ollut panosta kummallekaan ja se ehkä hieman näkyi otteista, kun pisteet lopulta tasattiin Opinmäessä.

Kohtasimme sarjassa hyvin erilaisia joukkueita, mutta ennakko-odotukset sarjan taktisuudesta osuivat enemmän kuin oikeaan. Ensi kaudella meidän tulee olla valmiimpia vastaamaan tähän haasteeseen, jos haluamme tavoitella ylempiä sijoituksia. Lisäksi meidän tulee kehittää fyysistä kuntoamme sekä perusfutsaltaitojamme. Todennäköisesti tämän kauden kärkijoukkueiden lisäksi ensi kaudella korkeimpia sijoituksia tavoittelevat ainakin Turun joukkue, saadessaan miehiä myös vieraspeleihin, sekä luonnollisesti Liigasta/karsinnasta putoavat ryhmät.

EBK:n historian ensimmäinen kausi Futsal Ykkösessä päättyi hienoon kahdeksanteen sijaan. Tämän lisäksi Antti Korhonen voitti sarjan maali- ja pistepörssin upein pistein 34+4. Todella loistava kausi Antilta! Leo Rautiainen säesti hienosti pistepörssin seitsemännellä sijallaan. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kautemme oli mahtava ja pelin rakentaminen jatkuu kesän jälkeen. Kiitos kaikille faneille, taustoille ja pelaajille sekä tukijallemme!